SISA-mi katersatit pilertortumik erniortitassatut aningaasaliissutigineqartarput. Tamanna imatut isumaqarpoq, katersannik uninngasuutinik uninngatitsinermi ernianut akiliisinneqassanngitsutit.

SISA-mit aningaasaliissuteqartarnerit tunngavisumik pigisatut naliliutinit marlunnik tunngaveqarput:

Annertusiartortitsineq

• Aalaakkaasut aningaasaliissutinit aktianut inissinneqartut Q4-2024-ip naanerani annertussuseqarput 87,9 %, piffissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu tassani aktiat 85 %-nik annertussuseqarnissaat siunniutaavoq.

• Private Equity-tit / Pigisat nalillit ammasumik niuerutigineqarneq ajortut aamma allanut pigisanut nalilinnut aningaasaliissutaasut annertussuseqarput 5,6 % piffissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu tassani pigisat naliliutit 8 %-nik annertussuseqarnissaat siunniutaavoq.

Aalaakkaasoq

• Aalaakkaasut aningaasaliissutinit aktianut inissinneqartut Q4-2024-ip naanerani annertussuseqarput 35,7 %, piffissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu tassani aktiat 30 %-nik annertussuseqarnissaat siunniutaavoq.

• Private Equity-tit / Pigisat nalillit ammasumik niuerutigineqarneq ajortut aamma allanut pigisanut nalilinnut aningaasaliissutaasut annertussuseqarput 12,89 % piffissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu tassani pigisat naliliutit 13 %-nik annertussuseqarnissaat siunniutaavoq.

SISA-mi katersatit 59-inik ukioqalernissappit tungaanut Annertusiartortitsineq-imi katersatit inissisimatinneqassapput. 60-inik ukioqalerninniit annertusiartuaartumik katersatit Annertusiartortitsineq–imiit Aalaakkaasoq-imut nuukkiartuaarneqassapput, tamannalu pissaaq 70-inik ukioqalernissappit tungaanut.

Taamatut marlunnik tunngaveqartumik aningaasanik nalilinnut inisseeriaaseqarluni ataqatigiisitsineq isumaqarpoq aningaasaliissuteqarnermik periuseqartitsineq qassinik ukioqarneq apeqqutaatillugu katersanik inisseeriaaseqarnermik. Soraarnerussutisiassanik katersineq piffissaq sivisooq isigalugu periarfissiivoq katersat annertunersaat aktianut inissiisinnaanermik, taamannalu aningaasaliinerup aarlerinaateqassasuia annertunerusinnaavoq, taamaattorli tamanna aamma katersat annertusiartornerusinnaanerannik kinguneqartitsivoq, erniatigut pissarsiassat annertunerusarmata. Soraarninngornissarlu qanilliartortillugu aarlerinaataasinnaasut milliartortinneqartarput.

Taamatut periaaseqarneq imatut takusassiarineqarsinnaavoq:

 

Aningaasaliissuteqarnermi periutsit tunngaviusut

Pingaartitat tunngavii

SISA-p pingaartitamini tunngavii tassaapput inuiaqatigiinni atukkatigut assigiinnerulernissaq aamma utoqqalinermi aningaasaqarnikkut toqqissisimanertumik atugaqartitsinissaq.

Erniortitsinermi periusissat tunngaviusut

SISA-p siunertaraa ilaasortat katersaasa pisissutaasinnaanerisa annertunerpaatittuarnissaat. Tamanna qularnaarneqassaaq erniortitsinerup, akileraarutit, akitsuutit aamma aningaasartuuteqareernikkut qaffasinnerpaatinnerisigut. Katersanik annertusaaneq pissaaq aningaasaliissuteqarnerit assigiinngitsunut siammarternerisigut aamma ataasiakkaani erniortitsilluni aningaasaliissuteqarnermi aarlerinaateqarnerisa annikinnerpaatinnerisigut.

SISA aningaasaliissuteqarnermi aarlerinaatillit pillugit upalungaarsimanermik, aamma qanoq pisoqartillugu iliuusissat pillugit maleruagassanik suliaqarnikuuvoq. Maleruagassat taakkua eqqortinneqarnissaat pillugit SISA-p Aarlerinaatillit pillugit ataatsimiititaliaanit nakkutiginninneq pivoq, taamatullu ataavartumik SISA-p katersat erniortinneqarnerinut isumaginnittoq aamma aarlerinaatillit pillugit nakkutiginnittut peqatigalugit eqqartorneqartarlutik.

Aningaasaliissuteqarnermi ileqqorissuseqarneq

SISA-p ilannguffigalugulu tapersersugaraa United Nations Principles for Responsible Investments (UN PRI), (taanna tassaavoq FN-ip ataani akisussaassuseqartumik aningaasaliissuteqarnermi periuseqarnissamik maleruagassiaq).

Tamanna imatut paasineqassaaq SISA assersuutigalugu sakkussianik isumaqatigineqanngitsunik sanaartorfiusuni, akuutissanik sakkortuunik uppernarsarneqarsinnaasumik napparsimalersitsisinnaasunik tunisassiortunut, imaluunniit ingerlatsivinnut meeqqanik sulisoqarnermik akuutitsisunut aningaasaliissuteqartassanngitsoq.

SISA-p katersat erniortinneqarnerinut aningaasaliissutigisartagai annertunerpaartai Danske Bank Asset Management-imut aamma Secure Spectrum-imut sullissinissamut isumaqatigiissuteqarnikkut isumagisassanngortittarpai. SISA-llu qularnaarnikuuvaa sullissisunit taakkunannga marluusunit SISA-p aningaasaliissuteqarnermi ileqqorissuseqarnissamut aalajangersagai malissagaat.

Uani UN PRI-ip (siusinnerusukkut qulaani suuneranik nassuiariikkatta) malittarisassai akisussaassuseqartumik aningaasaliissuteqartarnermut tunngasut (tuluttut) annertunerusumik atuarlugit paasisaqarfigisinnaavatit (tuluttut).

Annaasaqarnissamut aarlerinaatip killinga

Forsikring & Pension, qallunaat nunaanni sillimmasiisarfiit aamma soraarnerussutisiassanik aningaasaateqarfiit ilaasortanit pigineqartut kattuffiat, saqqummersitsisimapput aningaasaliissuteqarnermi siunniussamut iliuusissatut pilersaarummut tunngatillugu annaasaqarsinnaanermut aarlerinaatip killinganut tunngatillugu ilitsersuummik, soraarnerussutiseriaatsinut neqoroorutinut tunngatillugu.

Ilitsersuut una tunngavigalugu SISA-mi aningaasaliissuteqarnerni aarlerinaat qaffasiganilu appasinngilaq ilaasortat inuusunnerit pisoqaanerillu eqqarsaatigalugit. Annikilliartortitsinermut piffissarititaasup iluani, tassani eqqarsaatigineqarluni katersat erniortinneqarneranni piffissap ingerlanerani Annertusiartortitsinermiit Aalaakkaasunut nuukkiartuaartitsineq, aningaasaliissuteqarnermi aarlerinaat qaffasippoq.

Opdateret 25.02.2025