Illisimaviuk?

Kvartalit tamaasa aningaasaliissutinik isumaginnittorisarput Danske Bank Asset Management peqatigalugu niuerfinni pissutsit pillugit oqaaseqaatit saqqummersittarpavut. Tassani allaaserisarpavut kvartalit siuliani erniortitassanik aningaasaliissuteqarnitsinni pissutsit suut sunniuteqartitsisarnersut – taamalu qanoq kvartalimi tulliuttumi ilimasuuteqarnersugut.

2024imi kvartalit 3-ni niuerfinni pissutsit pillugit oqaaseqaatit ataatsimut isigalugu takussutissat

Amerikami aningaasaqarneq pitsaassutsimigut tupaallatsitsissaaq

Ukiup affaa siulleq ajunngitsumik ingerlariarluni Amerikami aningaasaqarneq kvartalit pingajuanni pakatsisitsivoq. Imaluunniit imatut oqaatigalugu – tassani apeqqutaavoq qanoq isiginninneq. Suliffeqarneq pillugu juulimi nalunaarusiap sanngiitsup eqqarsartoqalertippaa aningaasaqarniarnerup ajortikkiartornissaanik. Kisianni kisitsisit najoqqutassat annertuumik nikerartut oqaluttuamut tapersersuinngillat, tassa aningaasaqarniarnerup ingerlalluarunnaarneranik. Akerlianik kisitsisit allat imminnut assortuutinngitsut takutippaat aningaasaqarniarnerup kvartalit pingajuanni 3 %-t missaannik pitsanngoriarsimasoq.

Taamaattorli pisoq annertunerpaaq tassaavoq septembarimi aningaasanut politikki pillugu ataatsimiinneq. Federal Reserve ernianik appartitsiartornini aallartippaa erniat najoqqutaasut 0,5 procentpointimik appartillugit. Qitiusumik aningaaserivissuup pisortaata Jerome Powellip tamatumunnga ilutigitillugu ersersippaa ukioq manna ernianik suli appartitseqqittoqassasoq, marloriarluni 0,25 procentpointinik annertunerusumik. Kiisalu ukiumi tulliuttumi suli amerlanerit.

Europami sammisap pingaarnerup inaarutaasumik takutippaa manna tikillugu Europami suliffissaqarneq pitsaasoq unikkiartulersimasoq piffissami sivisuumi annertusiartorneq appasissimammat. Naak imaakkaluartoq suliffissaqannginneq oqaluttuarisaanermi suli aatsaat taamak appasitsigisumik inissisimasoq tassa 6,5 %-t missaanni, kisianni kisitsisit allanngoranngitsut tikkuussipput sulisoqarnermi annertusiartornerup unikaallannissaanik.  Taamaattorli tamatumunnga ilutigitillugu imatut pisoqarpoq nunani ataasiakkaani aningaasat pisissutaasinnaanerisa nalikinneranni, taamaattumik ECB-mi ilaasortaasut pingaarnerit tassani akulerussami sumiissusersiornertik ajornakusoortippaat. Taamaattorli ukioq manna erniat aappassaannik appartinneqarnissaat toqqarlugu, taamaalilluni erniaq najoqqutaasoq maannakkut 3,5 %-imi inissippoq. Kisianni maannakkut qitiutinneqartoq tassaalluinnarpoq annertusiartornerup sanngiinnera, tassalu ECB allatut ajornartumik ernianik appariartortitsineq pilertornerulersittariaqarlugu kiisalu oktobarimi erniat apparteqqittariaqarlugit.

Kinap aningaasaqarniarnerata annertusiartornera suli pakatsinartumik ingerlavoq. Naak avammut tuniniaaneq pitsaagaluartoq inissianik niuernerup annertuumik unamminartoqartitsinera qaangeruminaatsinneqarpoq aamma tatiginnittoqanngilaq Kinap piffissami ungasinnerusumi unamminartoqartitsinera oqartussaasunit iluarsineqarsinnaanerannik. Uagut nalilerparput annertusiartortitsineq 3 % ataallugu appariarsimaneranik, tamannalu pissutigalugu piffissami kingullermi aningaasaqarnermut politikkimik oqartussaasut qasukkartitsisimallutik.

Amerikami qinersisoqalerpoq maannakkullu qaammat ataaseq sinnilaarlugu qaangiuppat  tamanna pisussaavoq pissanganartua qanilliartorpoq paasisaqarnissarlu, tassa Kina aamma – immaqa – Europa Trump-ip naalakkersuisoqartitsineranik nutaamik politikikkut tilluuttoqassanersoq. Taamaattumik marluk erseqqissassavagut – siullermik qinersinerup inernera annertusiartortitsinermut aamma aningaasat pisissutaasinnaanerannik siulittuutitsinnut tamanna malunnaateqarluartumik sunniuteqassammat.  Trump ajugaassappat Kinamut aamma Europamut ajornerusut ilanngutissavagut, tassa niuernermi saqitsaannissamut aarlerinaatillit annertunerulertussaammata. Aappaattut maluginiarparput kalluaaneq tassaassanngitsoq immikkoortut taakkua marluk aningaasarsiornikkut annertuumik kinguariarnissaannut. Matuma allanneqarnerani nalilerparput qinersinerup naligiikannernissaa 50/50 Harris annikitsumik pitsaanerusumik inissisimalluni.

Kina aningaasaqarnermi politikiminik qasukkaanissaminut periarfissaqarpoq kiisalu Europamut tunngatillugu imaassinnaavoq “taamaallaat” piffissamik annikitsumik annertusiartortitsinermik sivitsuisoqaannartoq. Tassani maluginiaqqipparput maannakkut euroqarfimmi appasittumik annertusiartortitsinermut aalajangiisumik pissutaanerpaajusoq tassaasoq aningaasaqarnermi politikikkut sukaterinerup attatiinnarneqarnera. Ilaatigut tamanna pissusissamisoortumik naassaanngitsumik ingerlaannarsinnaanngilaq, ilaatigut tamanna politikikkut aalajangiineruvoq tassa sumiiffimmi qanoq qisuariartoqassava, pissutsit USA-mut tunngasut sakkortusissagaluarpata.

Isumaqarpugut qinersineq ukiuni tulliuttuni marlussunni Amerikami annertusiartortitsinermut annertuumik sunniuteqarnavianngitsoq, taamaattorli soorunami annertuumik politikikkut nipiliortoqassaaq. Taamaattorli erseqqissaqqikkusupparput nunanit allanit isaasut USA-mi suliffeqarnerup aaqqissuuteqqinnissaanut pingaaruteqarmat. Tamatumani nunanit allanit nunasisut Federal Reserve-mut iluaqutaasimapput suliffeqarnerup qasukkarneqarnissaanut aamma aningaasat pisissutaasinnaanerisa naleerukkiartornerannit tatisinerup annikillinissaanut akissarsiat qaffannginnissaannut erniat taamak annertutigisumik qaffannginnissaannut, Amerikami aningaasaqarniarnermut annertuumik ajortumik sunniuteqanngitsumik. Sammisaq taannarpiaq tassaasimavoq – aamma suli tassaassalluni – aningaasaqarnermut politikkimut pingaaruteqartoq.

Naak taamaattoqaraluartoq killiffigaarput, ukiuni kingullerni killiffigisimasarput. Amerikami ingerlalluarneq ingerlaqqiinnarpoq kiisalu – tamanna eqqussagutsigu – suli tupaallannartumik pitsaassusilimmik. Ingammik maannakkut tassa Federal Reserve-mit aningaasaqarnermut politikki qasukkarneqarmat aamma pissarserusunneq sukkanerulersillugu. Taamaalilluta Amerikami aningaasaqarnermut tunngatillugu suli allanit isumalluarneruvugut aamma nalilerparput, annertusiartorneq ima pitsaatigissavoq sulisoqarnermi annertusiartorneq akiorsinnaallugu, taamaattumik siumut takorloorparput suliffissaaleqisut aalaakkaasuunissaat kingusinnerusukkut appariartulaarlutik.  

Amerikami aktiat maannakkut akisunerusumik nalilerneqarput siornatigumut sanilliullugit. Taamaattorli suli nalilerparput uagut naatsorsuutigisagut USA-mi pitsaasumik annertusiartortoqarnissaanik, aningaasat pisissutaasinnaanerisa appariartornerat aamma tamatumunnga qularneq aammattaaq aningaasanut politikkimik qasukkaanerit aktianik niuerfinnut akisuunut iluaqutaajumaartoq aamma nutaamik rekortiliisoqarumaartoq – qinersinerup qanoq inerneqarnera apeqqutaatinnagu. Akilianik nalilerparput niuernermi saqitsaannerusinnaasoq Europami aamma ingammik Kinami aktianut nutaarsiassaasoq pitsaanngitsoq. Siullermi piffissami sivikitsumi. Taamaattumik erseqqissaqqissavarput aarlerinaatilinnik aqutsinerup qinersinissap tungaanut aamma tamatuma kinguninnguatigut pingaaruteqarluinnarnissaa. Illuatungaatigut Harris ajugaappat niuernermi saqitsaannissamut aarlerinerup peerunnissaanik kinguneqassasoq, taamaattumik Europami aamma niuerfinni nutaani aktianut tamanna pitsaasuussasoq. Ingammik qinersinerup kinguninnguatigut. 

Taamaattumik matuma allanneqarnerani naatsorsuutigaarput nunarsuaq tamakkerlugu aktiat qaammatini tulliuttuni aqqaneq marlunni 6-8 %-imik iluanaarutaanissaat Europami aamma niuerfinni nutaani tamanna ilimanarnerulluni, niuernermi saqitsaanneq pinngitsoorsinnaagutsigu. Imaanngippat qinersinerup inernera annertuumik eqqissiviilliornermik aamma naalagaaffiup inuisa imminnut sorsuunnerattut kinguneqarluni, taava aktiani niuerfimmi allanngorartoqarnera suli annikitsuussajunnarsivoq. 

Siusinnerusukkut oqaatigineqartutut Amerikami aningaasaqarnermut politikkimut ilimasuuteqarnerput annertuumik nalilersoqqipparput, tassami aningaasat pisissutaasinnaanerannut kisitsisit pitsaasut aamma suliaqarfinni oqimaaqatigiittoqalernerata Federal Reserve periarfissimmagu pilertornerusumik ernianut sunnerneqanngitsunut pilertornerusumik uteqqittoqarsinnaanera, tamanna siusinnerusukkut ilimagisimanngilarput. Tamanna imatut paasineqassaaq piffissami kingullermi erniat appartinneqarnerat pissusissamisoortut – USA-mi erniat piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu nikerarnissaat eqqarsaatiginngikkaani – taava naliliivugut erniat akiat ajunngitsoq. Taamaattumik Federal Reserve-mit erniat suli appartinneqaqqinnerat piffissami sivikitsumi ernianut ammut tatisissaaq.

Sumiiffimmi euroqarfiusumi assiliaq taamatungajak isikkoqarpoq, naak uagut nalileraluaripput niuerfimmi ECB-mit qasukkartitsinerit sakkortuut ilanngullugit naatsorsorneqaraluartut, taamaattumik erniat nikerarnerat piffissami sivikinnerusumi tamaani appasinnerulaassaaq.

Nunarsuaq tamakkerlugu aningaasat pisissutaasinnaanerisa nalikinnera kiisalu USA-mi aamma Europami aningaasaqarnermut politikkip nunanit niuerfiusuni nutaaniittuni obligationinut nunani taakkunani aningaasat aamma aningaasat naleqqortuut atorlugit nioqqutigineqartunut iluaqutaasariaqarpoq.

Niuerfinni nutaani aktiat nioqqutigineqartut eqqarsaatigalugit erseqqissassavarput piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu suli Kinami unamminartut kigaallassaataammata. Kisianni piffissami qaninnerusumi nunarsuaq tamakkerlugu annertusiartortitsinermut ilimagisat pitsaanerusariaqarput, aningaasat naleerukkiartornerat annikinnerusoq aamma aningaasaqarnermut politikkip qasukkarneqarnerusoq niuerfinni nutaani aktianut iluaqutaassaaq, kiisalu uagut naatsorsuutigaarput emerging markets-imi kisitsisit tunngaviusut qaammatini aqqaneq marlunni aggersuni 5-8 %-imi inissisimassasut.

Niuerfinni ineriartorneq

Aningaasanik niuerfinni ineriartorneq – sivisunngitsumik uivertoqarpoq taassuma kingornatigut nutaanik rekortiliisoqarluni.

Amerikami annertusiartortitsinermut tunngatillugu aarlerineq aamma Amerikami qineqqusaarnerup sakkortuup juulip naalernerani aamma augustip aallartinnerani aktianik  niuerfimmi uivertitsivoq kiisalu erniat appartinneqarlutik. Erniat nikinnerat taamaallaat annertusivoq aningaasat pisissutaasinnaaneri pillugu nalunaarutinik pitsaasunit, taakkualu erniat appartinneqarnissaanik amerlanerusunik ilimasuuteqarnermut tunngaviupput.

Tassa Amerikami aningaasaqarneq pillugu eqqasuuteqarnerup ingasattajaartutut paasineqarmat, taava aktianik niuerneq pilertortumik ilorraap tungaanut saapput, kiisalu Amerikami aktiat nutaamik rekortiliinermut ingerlaqqipput, Amerikami qitiusumik aningaasaateqarfissuup ernianik annertuumik appaarnera iluaqutigalugu. Qaammatip naalernerani Kinami aningaasaqarnermik qasukkaanerup nutaap niuerfinni nutaani aktianut iluaqutaalluarpoq.

Nu­nar­su­aq ta­mak­ker­lu­gu kvartalimi tassani MSCI-akti­a­nut na­lu­naar­su­if­fin­ni ka­til­lu­git 5 %-t missaannik qaf­fap­poq U­SA tas­sa­ni si­ut­tuul­lu­ni, akti­al­lu ni­u­er­fin­ni nu­taa­niit­tut aam­mat­taaq i­lor­raap tu­ngaa­nut saap­put. Obligationinut erniat malunnaatilimmik appariarput ingammik Federal Reserve-mit suli annertuumik ernianik appartitsinissaata ilimagineqarneranik pissuteqartumik.

SISA-p aningaasaliissutaani erniat ineriartornerat

SISA annertusiartortitsineq 2024

Kilde: Danske Bank Asset Management

SISA annertusiartortitsineq

SISA Annertusiartortitsinerup ilaa Danske Bank Asset Managementimit ingerlanneqartoq 2024-mi kvartalit pingajuanni ajunngitsumik erniaqartitsiffiuvoq 1,78 %-imik. Aktiat agguataarnerat pingaarneq kvartalip naanerani 75,9 %-imik annertussuseqarpoq, 24,1 %-t missaat tassaallutik obligationinut aningaasaliissutigineqartut taakkua saniatigut aningaasanik tigoriaannarnik peqarpoq.

SISA aalaakkaasoq 2024

Kilde: Danske Bank Asset Management

SISA aalaakkaasoq

SISA Aalaakkaasup ilaa Danske Bank Asset Managementimit ingerlanneqartoq 2024-mi kvartalit pingajuanni ajunngitsumik erniaqartitsiffiuvoq 2,85 %-imik. Aktiat agguataarnerat pingaarneq kvartalip naanerani 33,1 %-imik annertussuseqarpoq, 66,9 %-t tassaallutik obligationinut aningaasaliissutigineqartut aamma aningaasanik tigoriaannarnik peqarpoq.

Aningaasaliissuteqarnitsinnut pilersaarut aamma tunngaviusumik aallaaviit taamalu ileqqorissaarnissamut malitassat immikkoortumik Aningaasaliissuteqarnerit –ni allaaserineqarput.

Qaammatit tamaasa kurs-it / aningaasat nalingi imaluunniit pigisat nalillit nalingisa ineriartornerat malinnaaffigisarpavut taamalu aningaasaliissuteqarnermi ataatsimut pissarsiat takussutissiarineqartarlutik uani Iluanaarut

 

Niuerfinni pissutsit pillugit oqaaseqaatit tamakkiisut – kvartalit 4-ni 2020-imi taamaallaat qallunaatuujusoq - takusinnavatit uani SAQQUMMERSITAT/Niuffaffinni tunngasunik oqaaseqaatit