Illisimaviuk?

Kvartalit tamaasa aningaasaliissutinik isumaginnittorisarput Danske Bank Asset Management peqatigalugu niuerfinni pissutsit pillugit oqaaseqaatit saqqummersittarpavut. Tassani allaaserisarpavut kvartalit siuliani erniortitassanik aningaasaliissuteqarnitsinni pissutsit suut sunniuteqartitsisarnersut – taamalu qanoq kvartalimi tulliuttumi ilimasuuteqarnersugut.

2022imi kvartalit 1-ni niuerfinni pissutsit pillugit oqaaseqaatit ataatsimut isigalugu takussutissat

Kvartali siulleq 2022: Sorsunnerup aamma aningaasat naleerukkiartornerisa omikronimit malunniunnerupput

Ukioq manna qaammatit pingasut siulliit Covid-19-ip allanngornera Omikron annertunerusumik qitiutinneqarpoq. Allannguutip nutaap tunillatsittut amerliserujussuarpai kiisalu Europami aamma Amerikami aningaasaqarneq tativaa. Annertusiartortitsineq appariarpoq aningaasat pisissutaasinnaaneri suli appariartoqqippoq kiisalu akuleriit nuanniitsut annertusiartorneq sanngiitsoq aamma aningaasat naleerukkiartornerat qaffasissoq pilersinneqarput.   

Amerikami qitiusumik aningaaserivissuaq Federal Reserve januaarip naanerani akuleruppoq erseqqissumik oqariartuutigalugu aningaasat naleerukkiartornerat annertuallaartoq, kiisalu aningasaqarnermut politikkip nalinginnaasunngortinniarneqarnera sukatsittariaqartoq. Taava Europami ECB februarip aallartinnerani malinnaavoq tassani ECB-p ningiuata Christine Lagardep oqaatsini uteqqinnianngilai, tassa 2021-p naalernerani oqaaseq pingaartinneqarluni uteqqiattuartoq, tassalu “ilimananngilluinnarpoq”, ECB-mit aningaasaqarnermi politikkimini erniat 2022-mi qaffassagai. ECB aamma taamatut Federal Reserve ernianik qaffakkiartortunik tatisimanneqataalerput.  

Tupaallanneq suli qaangiutsinngitsorluunniit sorsunnerup tumerparpaavi Ukrainemi nipittoriartuinnalerput, kiisalu Ruslandip februarip naalernerani sakkutuulersuinini aallartippa. Taamaalilluni Sorsunnersuup Aappaata kingornatigut Europami sorsunneq siulleq aallartinneqarpoq tamannalu aningaasarsiornermi niuerfinni assut tupatsitsivoq. Malunniunnerpaajuvoq nioqqutissiassat akiisa assorsuaq allanngornerat, taakkununnga ilaallutik gasi. Kisianni aammattaaq uuliap akia malunnaateqarluartumik qaffappoq. Tamakkua nunarsuaq tamakkerlugu aamma europami aningaasaqarnerup qaffakkiartornera pitsaanngitsumik sunniuteqarfigaa.

Ajoraluartumik nutaarsiassat ajortut tamaanga uninngillat. Sorsunnerup aammattaaq nunarsuaq tamakkerlugu pilersuinermut aqqutinut unamminartoqartitsivoq tamatumani ingammik eqqugaareersoq biilinik niuerneq. Ataatsimut isigalugu aningaasat pisissutaasinnaanerisa naleerukkiartornerat eqqugaaqqippoq, naak tamanna annertoreeraluartoq.

Naak sorsunnerup amiilaarnartui marsip ingerlanerani ingerlaannaraluartut, kisitsisit najoqqutassat USA-meersut siulliit takutippaat kingunerlutsitsinerit siulliit qaangerluarneqartut. Tamanna pissutaaqataavoq Federal Reservep marsip qiteqqunnerani erniat pillugit ataatsimiinnermi erseqqissaqqimmagu, aningaasaqarnermut politikkip pilertortumik nalinginnaasunngortittariaqarnera.

Taamaalillutik obligationinik pisiortortartut unipput kiisalu erniat 0,25 procentimik qaffanneqarput. Aamma missingersuutit nutarterneqartut aqqutigalugit Federal Reserve-mit saqqummiunneqarpoq ukioq manna minnerpaamik arfineq marloriarluni erniat 0,25 procentimik qaffanneqassasut.

ECB-mit saqqummiunneqarpoq obligationinik pisiortortartut kvartalit pingajuanni naammassereersimanissaat, kiisalu ernianik qaffaaneq siulleq “tamatuma kingornatigut piffissap ingerlanerani piumaartoq”. Kingulleq taaneqartoq Lagarde-p erseqqissarpaa tusagassiortunik katersortitsinermi, tamatuma pinissaa sapaatit akunnialunnguanik sivikissuseqarsinnaasoq qaammatit arlallit angullugit. Pinngitsoornani paasissutissat apeqqutaassapput aamma tamatuma kingornatigut sorsunnerup qanoq ineriartornera.

Nutaarsiassat nuannersut tassaapput marsimi annertusiartortitsinerup ajunngissimanera, naak februarimi qaffasissutsimik annertuujusumik appasinnerugaluarluni. Tamatumunnga pissutaavoq sorsunnerup sunniutai ajortut Covid-19-ip qaangiunnerani aammaaqqinnermit iluarsineqarnerat. Naak qularneq annertugaluartoq aamma sorsunnerup annertusiartortitsinermut sunniutai ajoraluartut, taava ECB-p marsimi ataatsimiinnermit tusarliuppai, Euro-qarfinni akit qaffakkiartornerat annertusiartortoq, taamaattumik aningaasaqarnermi politikkip  aammattaaq tamaani nalinginnaasunngoriartortinneqarnera sukkanerulertariaqartoq. Takorluugaat pingaarneq malillugu 2022-mi annertusiartortitsineq suli qaffasissasoq, kiisalu tamatuma kingunerisaanik suliffissanik pilersitsisarneq ingerlaannassasoq. 

Ukiup aallartinnerani naatsorsuutigaarput nunarsuarmi aningaasaqarnerit pingaarnersaanni pingasuni – tassa imaappoq USA-mi, Europami aamma Kina-mi, annertusiartortitsineq pitsaasuussasoq. Suli taamatut isumaqarpugut. Kisianni pisut tunngavigalugu annertusiartortitsinermut ilimagisavut annertulaartumik appartippavut Ukrainemi sorsunnermik pissuteqartumik, ingammik Europami. Tulliullugu aammattaaq aningaasat pisissutaasinnaanerisa appariartornerannut ilimagisagut annertusipput. Naak taamaakkaluartoq sorsunnerup USA imaluunniit Europa aningaasaqarnerat appariartinngilaa, kiisalu Omikron-ip Kina ajutoortinngilaa. Taamaattorli apeqqutaavoq sorsunnerup qanoq inneriartornissaa.

Tassa isumaqaratta ilimanarnerpaajusoq sorsunneq Ruslandip aamma Ukrainep akornanniiginnassasoq, matuma allanneqarnerani aammattaaq naatsorsuutigaarput USA-mi, taamatullu Europami aamma Kina-mi annertusiartortitsinerup ajunngitsumik ingerlaannarnissaa. Sorsunnerup kingunerisai Europami malunnarnerpaajupput Ruslandimut attuumassuteqarnerup kingunerisaanik ingammi nukissiamik pilersuinermut atatillugu. 

Sorsunnermik pissuteqartumik Euro-qarfimmi annertusiartortitsinermut ilimasuutigisavut appartippavut, tassa 3,4 % missaannit 2 %-ip missaannut. Aningaasaqarnermut pitsaanngitsumik sunniutaasut tassaapput nioqqutissiassat aamma nukissiap akiisa qaffannerat, pilersuinermi unamminartut, niueqatigiinnerup annikillinera ingammik Ruslandimik, atuinerup annikinnerulernera aamma aningaasaliisarnerup qularuteqarnerup malitsigisaanik aammattaaq aningaasanik niuernermi piumasaqaatitit pissutigalugu erniat qaffannerat ilanngullugit. Pitsaasutut isineqassapput aningaasaqarnermi politikikkut iliuuserineqartut, taakkununnga ilanngullugit ikiuiniarluni iliuuserisat akigitinneqartut qaffappallaarnissaat pinaveersaartinniarlugit ingammik nukissiamut, aammattaaq oqartussaasut atuinerunerat aamma nukissiamik pilersuinermut aamma illersornissamut aningaasaliissuteqarnerit. Kisianni pitsaasut ajoraluartumik ajortunut naligiissitsinngillat taamaattumik ataatsimut isiginnilluni aningaasaqarneq ajortumik sunnerneqarpoq.

Naak taamaattoqaraluartoq suli ajunngitsumik annertusiartortitsineq ingerlavoq ukioq tamaat isigissagaanni. Tamatuma kingunerisaanik aningaasaqarnermik pissuteqartumik suliffissaq pilersitsiortorneqarput. Taamaalilluni suliffissaaleqineq februaarimi 6,8 procentimut appariarpoq, Euro-qarfiup oqaluttuarisaanerani appasinnerpaatut aamma suliffissaqarneq marsip ingerlanerani suli pitsanngoriartortutut isikkoqarpoq.

Ilimasuutigisarput eqquutissappat nunarsuaq tamakkerlugu aningaasaqarniarnerup pitsanngoriartornissaanik USA aamma Kina siuttoralugit, taava aktiatigut annaasat qaqiffigineqassapput – annertunerusumillu. Nalilerparput Amerikami aamma Europami aktiat maannakkut aammaarlutik akisunaarneqarsimasut, kisianni isumaqarpugut akinik aalajangiisimaneq taanna imminut nammassinnaasoq, nunarsuaq tamakkerlugu aningaasaqarnermut tunngatillugu ilimasuutigisagut eqqortinneqassappata. Taamaattumi Amerikami aamma Europami aktianut tunngatillugu iluanaarutissatut 5-10 procentit qaammatini aqqaneq marlunni tulliuttuni ilimasuutigaarput.

Ilimagaarput Amerikami naalagaaffiup erniaritittagaa 0,1-imit 0,2-mut procentpointinik qaffannissaa qaammatit aqqaneq marluk tulliuttut ingerlanerini, tamatuma assigaa noor’lup aamma annikitsumik minusimik Amerikami naalagaaffiup obligationiutaanit iluanaaruteqarnissaq. USA-mut illuatungiliullugu Tysklandimi ernianut tunngatillugu iluanaarutissanut ilimasunnerput malunnaatilimmi pitsaanngitsumi inissisimavoq.

SISA-p aningasaliiffigisaani pissarsiat ineriartornerat

SISA Annertusiartortitsineq2022

Kilde: Danske Bank Asset Management

SISA VÆKST

SI­SA An­ner­tu­si­ar­tor­tit­si­ne­rup i­laa Danske Bank As­set Ma­na­ge­menti­mit i­nger­lan­ne­qar­toq 2022-mi kvar­ta­li­mi si­ul­ler­mi pit­saan­ngit­su­mik i­lu­a­naa­ru­te­qar­fi­u­voq 5,13 %-nik. Akti­a­nut nuus­si­ar­tor­neq pi­ngaar­neq u­ki­up naa­ne­ra­ni 66 %-i­mik an­ner­tus­su­se­qar­poq, 31 %-t mis­saat obli­ga­ti­o­ni­nut a­ni­ngaa­sa­liis­su­ti­gi­ne­qar­put taak­ku­a sa­ni­a­ti­gut a­ni­ngaa­sat ti­go­ri­aan­naat i­kit­tu­in­naap­put.

SISA Aalaakkaasoq 2022

Kilde: Danske Bank Asset Management

SISA STABIL

SISA Aalaakkaasup ilaa Danske Bank Asset Managementimit ingerlanneqartoq 2022-mi kvartalimi siullermi minusimik iluanaaruteqarfiuvoq 4,54 %-imik. Aktianut nuussiartorneq pingaarneq kvartalip naanerani 30 %-iuvoq, 70 %-t obligationinut aningaasaliissutigineqarput taakkua saniatigut aningaasat tigoriaannaat ikittuinnaat.

 

Aningaasaliissuteqarnitsinnut pilersaarut aamma tunngaviusumik aallaaviit taamalu ileqqorissaarnissamut malitassat immikkoortumik Aningaasaliissuteqarnerit –ni allaaserineqarput.

 

Qaammatit tamaasa kurs-it / aningaasat nalingi imaluunniit pigisat nalillit nalingisa ineriartornerat malinnaaffigisarpavut taamalu aningaasaliissuteqarnermi ataatsimut pissarsiat takussutissiarineqartarlutik uani Iluanaarut

Niuerfinni pissutsit pillugit oqaaseqaatit tamakkiisut – kvartalit 4-ni 2020-imi taamaallaat qallunaatuujusoq - takusinnavatit uani SAQQUMMERSITAT/Niuffaffinni tunngasunik oqaaseqaatit