Illisimaviuk?

Kvartalit tamaasa aningaasaliissutinik isumaginnittorisarput Danske Bank Asset Management peqatigalugu niuerfinni pissutsit pillugit oqaaseqaatit saqqummersittarpavut. Tassani allaaserisarpavut kvartalit siuliani erniortitassanik aningaasaliissuteqarnitsinni pissutsit suut sunniuteqartitsisarnersut – taamalu qanoq kvartalimi tulliuttumi ilimasuuteqarnersugut.

2022imi kvartalit 3-ni niuerfinni pissutsit pillugit oqaaseqaatit ataatsimut isigalugu takussutissat

Kvartalit pingajuat 2022: Akit qaffakkiartornerat appassaaq – qanorluunniit akeqassagaluarpat

Qitiusumik aningaasaateqarfissuit aningaasanut politikki annertuumik sakkortusivaat akit qaffakkiartornerat appartinniarlugu. Naatsorsuutigaarput tamanna iluatsissinnaassasoq USA-mi ingerlanerliulernermik kinguneqarnani kisianni nalornineq annertuvoq, aamma aningaasanik niuerfiit suli malunnaateqarluartumik nikerarnermik sunnersimaneqassapput.

Kvartalit pingajuat aallartimmat Amerikami aningaasaqarnikkut kinguaattoortoqarnissaa annertunerujussuussasoq. Allaat ilaat isumaqarput tamanna aallartereersimasoq. Aktiat nalingi ukioq manna appasinnerpaaffimminni inissisimapput aamma ernianik niuerfiit nikerarpallaarunnaaleraluarput erniat annertuumik qaffannerisa kingornatigut aamma qitiusumik aningaasaateqarfinnit nikeriarnerup sakkortuup kingornatigut.  

Taamaattorli kvartalimi uani siullermi suliffeqarneq pillugu Amerikami nalunaarusiap aningaasaqarnikkut kinguariartoqarnissaanik ungasinngitsukkut pinissaanik  aarlerissuteqarneq imannguaq annikillisippaa, tassami annertuumik juunimi suliffissanik pilersitsisoqarmat aamma akissarsiat qaffakkiartornerat naammaginarluni. Tamatuma kinguninnguatigut den Europæiske Centralbank (ECB) aningaasanut politikkip nalinginnaasunngoriartornissaa aallartippaa ernianik 0,5 procentpointinik qaffaanermigut, taamaaliornermigullu pitsaanngitsunik erniaqartitsineq naggaserlugu. Amerikami qitiusumik aningaaserivissuaq, Federal Reserve, malinnaavoq 0,75 procentpointinik qaffaanermigut.

Augustimi tusarliussaq pingaarnerpaaq augustip ulluisa qulinganni pivoq, tassani amerikamiut akit qaffakkiartornerat pillugu nalunaarusiaanni takuneqarsinnaammat atuisunut akigitinneqartut qaffakkiartornerat qaammammut siulianut naleqqiullugu appasinnerujussuanngorsimasut. Tamanna neriuuteqalersitsivoq Federal Reserve aningaasanut politikkimik sukaterinermigut iluatsitsiumaarnissaanik aamma akit qaffakkiartornerannik akiuinerata aningaasaqarnikkut kinguariarnermik annertuumik kinguneqannginnissaanik.   

Kinami upernaap ingerlanerani aningaasaqarnikkut kinguariarneq aallaqqaataanit qaangerluarneqarpoq, kisianni Omikron virusi suli najukkani killilersuinernik aamma matusinernik piumasaqaatitaqarpoq, tamannalu pissutaalluni annertusiartortitsineq pilertortumik appariaqqippoq.

Qitiusumik aningaasaateqarfissuit ukiumoortumik ataatsimiinneranni USA-mi Jackson Hole-mi augustip naalernerani ingerlanneqartumi Amerikami qitiusumik aningaasaateqarfiup pisortaa, Jerome Powell, oqaluttarfimmit erseqqittumik oqariartuuteqarpoq. Akit qaffakkiartornerat sivisuallaamik annertusimavoq, suliffeqarnermi pissutsit suli sakkortuallaarput kiisalu tamatuma kingunerisaanik aningaasanut politikki sukaterneqartariaqarpoq aamma pingaarnerpaatut – piffissami sivisuumi sukannersumik inissisimatinneqartariaqarluni. 

Oqariartuutip assinga ECB-mi ilaasortanit siuttuusunit tutsiuppoq, kiisalu siunertaq erseqqippoq – niuerfimmi aasap ingerlanerani USA-mi 2023-p ingerlanerani ernianik appartitsinissaq naatsorsuutinut ilanngunneqartalersimavoq. Jerome Powell-imit oqariartuut paatsuugassaanngilaq – puigorniarsiuk!

Kisianni atuisunut akigitinneqartut qaffakkiartornerat augustimi ilimagisamit malunnaateqarluartumik qaffasinnerupput, kiisalu ingammik tunngaviusumik akit qaffakkiartornerattut taaneqartartoq aarlerissuteqarnissamut pissutissaqartitsivoq. Akit qaffakkiartornerat soorlu kaanngarsinnaajunnaarsimasoq aamma Federal Reserve-p aningaasaqarnikkut kinguariarnermik pinngitsaaliissummik iliuuseqarnissaanik nalornineq annertusivoq.

Federal Reserve-mit qitiutinneqarpoq akit qaffassimanerat piviusoq. Taanna appartariaqarpoq sapinngisamillu tamanna pilertornerpaamik pisariaqarpoq. Qanorluunniit akeqassagaluarpat. Erniat qaffarujussuarput aamma aktiat nalikillillutik.

Kvartali aallartimmat annertuumik oqaluuserineqartoq tassaavoq amerikami aningaasaqarnerup kinguariarsinnaanera. Tamanna tikillugu USA tupaallatsitsisimavoq tassa aningaasaqarnermi politikimik sukaterinerup ilimagisamit pitsaanerusumik aqussinnaammagu – taamaattumik ilaatigut tamanna pissutaalluni erniat procentiat qaffapput. Maannakkut apeqqutaalerpoq aningaasaqarnikkut kinguariartitsinissaq pisariaqarnersoq akit qaffakkiartornerat unitsinniarlugu. Tamatumunnga ilutigitillugu Europami aningaasaqarnikkut kinguariarneq malunniukkiartorpoq nukissiuuteqarnissamik ajornartoorneq  pissutaalluni, aarlerissuteqarnermi pineqarpoq tamatuma qanoq ajortiginissaa, kiisalu ECB-mit aningaasanut politikkip qanoq annertutigisumik sukateriffigineqarnissaa, naak aningaasaqarnermi kinguariartoqaraluartoq.

Europami nunani suliffissaqarneq pitsaavoq aamma akissarsiat qaffakkiartornerat annertusiartorpoq, kiisalu ataatsimut isiginnilluni paasissutissat takutippaat suliffeqarneq sukangasoq. Nalinginnaasumik aningaasat nalingat qaffakkiartorpat aamma nukissiassaqarnermik ajornartoorneq kiisalu Ukrainemi sorsunneq annertusiartunngippat, taava aningaasaqarnikkut kinguariarneq sakkukissaaq tassani suliffeqarnermut sunniutaasoq killilerneqassalluni.

Suli naatsorsuutigaarput USA-mi aningaasaqarnikkut kinguariarnivik pinngitsoorsinnaagipput, tamatumunngalu pissutaasoq matuma siuliani taasatsitut ippoq. Suli isumaqanngilagut suliffeqarneq suli taamatut sukangatiginngitsoq soorlu assersuutigalugu Federal Reserve-p ernumassutigigaa. Taamaattumik akissarsiat qaffakkiartornerat unikkiartussaaq. Kiisalu naak siunissami akit qaffakkiartornerannut ilimagisavut nalilersoqqikkaluarlutigik suli nalilerparput akit qaffakkiartornerat taamaallaat 2 %-t qaangilaaginnassavaat.

Kinami ineriartornerup oqaluttuassartaa nuannerpallaanngilaq aamma ajoraluartumik suli taamaattoqaqqinnissaa ilimagissavarput. Unamminartoq annertunerpaaq tassaavoq innuttaasut utoqqartaasa ilaat suli naammassillugit akiuussutissamik kapineqannginnerat. Tamatuma tamakkiisumik ammaavinnissaq akornusersorpaa. Akerlianik aningaasaqarnermut politikki qasukkakannerneqarpoq aammattaaq killilersuinerit toqqaannartut aamma killilikkat naammapput, aningasaqarnerup annertusiartorluni ingerlaannarneranut. Taamaattumik ilimagaarput 2022-p sinnerani aamma 2023-mut ikaarsaarnermi annertusiartortoqalaarnissaa. Taamaattorli 2023 Kinap aningaasaqarneranut pitsaalluinnartunngorsinnaavoq killilersuinerit taamaativinneqarsinnaappata. Kisianni maannakkorpiaq innuttaasunut annertuumik misigisaqartunut tamanna suli ilimanarpallaanngilaq.

Aammaarluta naqissuseqqissavarput aarlerinaateqartoq annertunerpaaq tassaasoq akit qaffakkiartornerat aamma sorsuunneq. Kisianni kvartalip aatsaat qaangiuttup aammattaaq erseqqissarpaat Amerikami aningaasaqarnerup innarlernissaanut aatsaat annertuumik pisoqartariaqartoq. Tassaniipporlu kvartalinut aggersunut ilimagineqarsinnaasut pingaaruteqartut.

Piffissami kingullermi aktiat appariarnerisa kingornatigut nalileeqqippugut amerikamiut aktiaataasa akii annikinaarlugit inissinneqarsimasut. Kisianni aasaq-mannatut akikinaartiginagit. Tamatumunnga pissutaavoq naliliinitsinnik allanngortitsinerput, tassa Amerikami erniat qanoq qaffasitsiginissaannut tunngatillugu aamma piffissami sivisunerusumi. Taamaakkaluartoq nalilerparput sammisaq aalajangiisussaq piffissap sivisunngitsup ingerlanerani tassaasoq aningaasaqarnikkut kinguariarnissaq. Taamaattumik pingaarnertut ilimasuutigaarput USA-mi aamma Nunani Euroqarfiusuni aktiat 5 % aamma 10 %-t akornanni erniaqarnissaat qaammatinik 12-ini tullinnguuttuni.

Taamaattorli erseqqissaqqipparput annertuumik nalorninartoqarnera. Taamaattumik suli naatsorsuutigaarput aningaasanik niuerfinni annertuumik nikerartoqarnissaa, akigititat qaffakkiartornerisa sumut ingerlanerat, qitiusumik aningaaseriviit qisuariarnissaat aamma Europami nukissiuteqarnikkut ajornartoornerup ineriartornerata qanoq inissaa  erseqqissumik paasinissaata tungaanut. Tamatuma aktianit iluanaaruteqarnissamut aarlerinaatilinnut naleqqussakkanik naliliinerput pitsaanngitsumik sunniuteqarfigaat.

Federal Reserve aamma ECB anguniagaqarput – akit qaffakkiartornerat appassaaq. Tassani soorunami pineqarpoq suliffeqarfinnut aamma sulisunut tamanut oqariartuutigineqarusummat, nunarsuarmi imatut inissittoqannginnissaa naatsorsuutigalugu akit qaffannerat 4 %-imiittoq 2 %-imiinnani. 

Maannakkut matuma allanneqarnerani ilimasuutigaarput Federal Reserve-mit erniat 4,5 %-t missaannut aamma ECB-mit 3 %-imut imaluunniit annertunerulaartumik qaffanneqarnissaat. Eqqoriaanerput eqqorpat taava qaffaaneq piffissaq sivikitsoq eqqarsaatigalugu Amerikami erniat inissisimanerisa allanngorarnerat unissasoq, kiisalu qaammatit 6-12 isigalugit allanngussanani. Akerlianik suli naliliinerput imaappoq tyskit ukiuni marlunni erniaat suli qaffaqqissasut. Tyskit aamma amerikamiut erniaat sivisuumik atasut immannguaq apparnissaat ilimagineqarpoq tassa qaammatini 6-12-ini aggersuni – imaluunniit minnerpaamik ullumikkut qaffasissutsinut naleqqiullugit allanngussanngitsut.

Uagut nalilerparput niuerfinni nutaani aktiat aamma ingammik Kinami akikinnerpaajusut immikkoortuni angisuujusuni. Nunarsuaq tamakkerlugu ilimagisavut eqquutissappata taava Kinami annertusiartortitsineq aamma nunarsuaq tamakkerlugu ernianit niuerfinni eqqissisimanerulerneq, piffissap ingerlanerani iluanaaruteqartitsiumaartut naammaginartunik 10 % missaanik qaammatinut 12-inut isigaluni.

SISA-p aningasaliiffigisaani pissarsiat ineriartornerat

SISA Annertusiartortitsineq2022

Kilde: Danske Bank Asset Management

SISA VÆKST

SISA Annertusiartortitsinerup ilaa Danske Bank Asset Managementimit ingerlanneqartoq 2022-mi kvartalit pingajuanni pitsaanngitsumik erniaqartitsiffiuvoq 3,12 %-imik. Aktiat agguataarnerat pingaarneq kvartalip naanerani 63 %-imik annertussuseqarpoq, 37 %-t missaat tassaallutik obligationinut aningaasaliissutigineqartut taakkua saniatigut aningaasanik tigoriaannarnik peqarpoq.

SISA Aalaakkaasoq 2022

Kilde: Danske Bank Asset Management

SISA STABIL

SISA Aalaakkaasup ilaa Danske Bank Asset Managementimit ingerlanneqartoq kvartalit pingajuanni 2022 pitsanngitsumik erniaqartitsiffiuvoq 3,20 %-imik. Aktiat agguataarnerat pingaarneq kvartalip naanerani 28 %-imik annertussuseqarpoq, 72 %-t tassaallutik obligationinut aningaasaliissutigineqartut aamma aningaasanik tigoriaannarnik peqarpoq.

 

Aningaasaliissuteqarnitsinnut pilersaarut aamma tunngaviusumik aallaaviit taamalu ileqqorissaarnissamut malitassat immikkoortumik Aningaasaliissuteqarnerit –ni allaaserineqarput.

 

Qaammatit tamaasa kurs-it / aningaasat nalingi imaluunniit pigisat nalillit nalingisa ineriartornerat malinnaaffigisarpavut taamalu aningaasaliissuteqarnermi ataatsimut pissarsiat takussutissiarineqartarlutik uani Iluanaarut

Niuerfinni pissutsit pillugit oqaaseqaatit tamakkiisut – kvartalit 4-ni 2020-imi taamaallaat qallunaatuujusoq - takusinnavatit uani SAQQUMMERSITAT/Niuffaffinni tunngasunik oqaaseqaatit