Illisimaviuk?

Kvartalit tamaasa aningaasaliissutinik isumaginnittorisarput Danske Bank Asset Management peqatigalugu niuerfinni pissutsit pillugit oqaaseqaatit saqqummersittarpavut. Tassani allaaserisarpavut kvartalit siuliani erniortitassanik aningaasaliissuteqarnitsinni pissutsit suut sunniuteqartitsisarnersut – taamalu qanoq kvartalimi tulliuttumi ilimasuuteqarnersugut.

2023imi kvartalit 3-ni niuerfinni pissutsit pillugit oqaaseqaatit ataatsimut isigalugu takussutissat

Obligationit nerniaat takisuut nutaamik qaffasissumut inissisimalerput – voodoo/piviusorsiunngitsoq imaluunniit pissusissamisoortoq?

Nunarsuarmi tamarmi qaffariarneq suli ingerlaqqippoq, taamaattorli malunnaateqarluartumik sumiiffikkaartumik assigiinngissuteqartarlutik. USA-mi Europamilu nalikilliartornerit annikilliartorput, Kina-mili qaffarialaarsimalluni. Sulisoqarnermut pissutsit pitsaasuupput aamma nalikilliartornerit pisariaqartitsipput sukangasuumik piffissami sivisuumi aningaasanut politikkeqarnissamut taamalu erniat naatsut immikkut qaffasitsinnissaat. Qaffagiartornerup aktiat iluaqusersimaarpai, piffissarli qaninneq eqqarsaatigalugu pingaaruteqartutut apeqqut tassavoq erniat takisuut suli qaffariartinneqartariaqarnersut.

2023-imi qulequtarsuaq pingaarnerpaaq tassaasimavoq ameriikkap aningaasaqarniarnera, taannami ajortup tungaanut ingerlalernissamut sangujumanngilaq, tassami aningaasarsiornermut ilisimasallit ukioq ataaseq sinnerlugu taama naatsorsuuteqarsimalereeraluarmata. Illlua-tungaanut annertusiartorneq pitsaasup tungaanut patajaatsumik ingerlasorinarpoq – qulaasiortumik isigalugu – immaqaluunniimmi nukittuvoq naak qitiusumik aningaaserivissuup tamaviaarutigisaraluaraa qularnaarniarlugu qaffakkiartornerup appasitsinneqarnissaa taamaaliornermikkut nalikilliartornerup appasitsinniarsaralugu. Nalikilliartornerup malitsigivaali ameriikkami qitiusumik aningaaserivissuup, Federal Reserve, kingunerissagunaraa ernianik qaffaasarnerit unitsinneqarnissaa qanilliartortoq.

Soorluliuna Europami nunani EU-mut ilaasortaasoqarfinni qaffakkiartorneq malunnaateqarluartumik annikilliartortoq, tassalu tamanna pissutaaqataagunarpoq Europami qitiusumik aningaaserivissuup, ECB, septemberimi nalunaarsimasoq ernianik qaffaasarneq unitsikkallarneqassasoq. Piffissami sivisunngikkallartumi. Kina suli unamminartorsiorpoq sanaartortut akornanni sanngiillisimaarnerup naligimmagu, piviusulli saqqummersinneqartartut ataanni imaagunarpoq oqartussat aningaasaqarnermut politikkerisap sakkukillisinneqarnissaa mianersuunneqarallartoq tassami annilaanngatigineqarmat sanaartortut annertusaalernissa, taakkua maannakkut ilutsimikkut ammut ingerlasut.

Kvartalit pingajuanni tupaallannartumik Kina-mi qaffakkiartorneq appasippoq, naak malunnalaaraluartoq aalaakkaasunngoriartulersoq. Ineriartornerup qaffakkiartornerata appasinnera aamma inissianik sanaartornerullu iluani unammillernartut annertuut kinguneraat nutaarsiassat pitsaanngitsut qaffakaammata pingaartumik sanaartornerup iluani. Taamaanneranut pissutaasut annerit ilagaat oqartussat sakkortusaarmata aningaasaqarnermut tunngatillugu qasukkaalernermi julimi aamma augustimi saqqummiunneqarmat nutaamik iliuutsit kingunerissagaat sanaartornerup iluani nakkariartupiloornerup unitsinniarneqarnera. Pingaarnerpaavorli oqartussat oqariartuuteqarmata allamilli iliuuseqarlutik. Paasissutissat julimi aamma augustimi takutitsipput akilersugassarsisitsineq, tassaasoq Kina-p aningaasarsiornermi aqutsissutigisaa, ajutoormat.

Naatsorsuutigisarput suli tassaavoq aningaasaqarnermut ajortumeerneq oqaluttuarisaanermi aningaasanut politikkimut atatillugu annikitsuinnaasoq, tamanna kinguneqartitsinngilaq aningaasarsiornermi periarfissiinngimmat nutaanik. Naak nalikilliartornerup piffissami kingullermi pitsanngoriaateqalaaraluartoq aamma naatsorsuutiginnissinnaanerput siunissamut tunngatillugu pitsanngoriartoqarnissaanik, aalajangiusimavarput pingaartitarput tassalu sukangasuumik aningaasanut politikkimik sivisuumik atuutsitsinissaq, taannalu takutitsissasoq taamaallaat aalaakkaasumik erniatigut appaasarnissanik 2024-ip ingerlallualereernerani aamma 2025-ip atuunnerani.

ECB nammineq aalajangersimavoq aningaasanut politikki suli sakungasuujunera naammattuusoq manna tikillugu. Tamanna soorngunalimi pissuteqarpoq nalikilliartornerup appariartornera, kisianni ilimanaateqarluartumik pingaarnertut pissuteqartoq piffissami kingullermi aningaasaqarnerup sanngiinnera ECB-imit tupaallannartuusimanera.

Taamaammat annertusiartortitsinermiippoq nalorninaateqarsinnaasup inissisimanera. Annertusiartortitsineq appariarsimavoq naatsorsuutigisatsinnit annertunerusumik, piffissarlu sivikitsoq isigalugu taamaaginnassagunarluni. Annertusiartorup appasinnera aamma aalaakkaasumik/silatusaakannersumik appariartornerup sulisoqarnerup iluani akuleriillutik aammalu nalikilliartornerup appasinnerunera imaattariaqarsorinarpoq ECB-ip eqquilluarsimasoq tassaniiginnassasorlu. Akueraarpulli annertunngitsumik aarlerinaat tassa ECB allatut ajornartumik erniamik suli qaffaaqqittariaqarnissaa. Aammaarluta maluginiaqqussavarput annertusiartornerup naatsorsuutigisamit qaffasinnerunissaa pissagaluarpat, imaluunniit nalikilliartornerup milliartornerata sukkassusaa pissanngikkaluarpat, ECB suli ajornaquteqanngitsumik erniamik qaffaaqqissinnaassammat aammalu immaqa arlaleriarluni tamanna pisinnaalluni. Pingaartitarput tassaaginnassaaq euro-qarfiup iluani aamma – pisariaqartinneqassasoq aningaasaqarnermut politikkip piffissami sivisuumi sukangasuutinneqarnissaa.

Kina pillugu toqqissisimannginneq suli qaffasippoq, nalorninartorsiortitsinerlu annermik aamma pingaarnerusumik pissuteqarpoq inissiaqarnermut tunngasut sanngiitsorujussuarmik inissisimanera. Annertusiartorneup kvartalit pingajuanni naatsorsuutigisamit appasinnerusimavoq, taamaattorli takussutissaqarsorinarpoq appasissumik inissisimalluni aalaakkaalersimasoq. Piffissamut sivisuumut isiginnilluta tunngatillugu Kina-mut atatillugu suli pitsaanngitsumi inissisimapput.

Uagut naliliinerput malillugu nunarsuarmi tamarmi aktiat akeqartinneqarnerat qaffasippoq aamma risikopræmiemut tunngatillugu maannakkut neqorooruteqanngilagut, piffissaq sivisooq eqqarsaatigalugu aningaasaliissuteqartartut ileqqussarigaluagaattut. Maannakkorpiaq marserpavut ameriikkami aktianut tuniniaaviit, taakku akeqartinneqartut 10%-imik qaffasippallaamik, kisianni aktiat Euroland-imiittut naapertuilluartumik akeqartinneqarput piffissaq kingulleq eqqarsaatigalugu sanngiitsumik inissisimasimareersimallutik. Naliliinerput eqqussappat piffissaq nalliukkaluttualersoq qaffakkiartornermik sulisoqarniarnermik annertunerusumik eqqornerluinermik kinguneqanngitsumik, taava aktiat maannakkutut akeqartinneqarnerat taamaaginnarnissaat pissusissamisuussaaq aamma – erniap takisuup eqqissisimanerata atuutiinnarnissaa – akit qaffalaarsinnaassapput tamanna pissalluni aalaakkaasumik isertitaqarfiusinnaasumik. Aammattaaq ilimanaateqarluartutut takusinnaasorivarput aktiat malunnarluartumik akii qaffaqqissasut, tamanna pissaaq pingaartumik ameriikkap aningaasaqarnera ”aqitsumut inissippat”, tamanna piffissaq sivisooq tunngavilersuutigisarsimavarput. Naatsorsuutigaarput aktiat qaammatit 12-it ingerlaneranni 5-10%-imik qaffakkumaartut, taamaattorli inernilerparput tamanna pisinnaasoq erniap takisuup aalajaatsumik inissisimasinnaappat piffissaq sivikitsoq eqqarsaatigalugu.

Naatsorsuuteqarpugut ingasanngitsumik erniat apparumaartut assigiinngitsunik sivisussusilimmik inissisimasut eqqarsaatigalugit, tamatumani eqqarsaatigalugu qaammatit 6-12 iluanni USA-mi aamma Euroland-ini, tassa naleerukkiartornerup appariartornerata nalaani, sulisoqarnikkut toortisimaneq millilluni, aamma qitiusumik aningaaserivissuit nalunaaruteqarsinnaalissallutik maannakkut sukangasuumik aqutsinerup qaangerneqarneranik aamma siuinissaq eqqarsaatigalugu ingasanngitsumik erniat 2024-ip naajartornerani appartinneqarsinnaasut taamalu tamanna aamma pissasoq 2025-ip ingerlalernerani.

Kina suli tassaavoq niuerfiit nutaat aqqutissaat, naak soorngunami pingaarutilinnik pissutsinik atuuttunik allanik atuuttoqaraluartoq pigisat nalillit taakkua iluanni. Aktiat eqqarsaatigalugit nalilerparput Kineserit aktiaat akeqartinneqartut appasissumik. Tassunga tunngatillugu uagut nalilerparput Kineserit aktiaat 5-10%-tip tungaanut appasippallaamik naleqartinneqartut aamma taamaalillutik risikopræmiemik neqoroorutigineqartut piffissaq sivisooq isigalugu qaffasinnerulaamik inissisimasumik. Kisianni nalorninassuseq qaffasippoq piffissamik sivisuumik isiginninniarneq eqqarsaatigalugu aamma nunarsuarmi politikkikkut isiginnilluni naliliiniarnermi.

Tuniniaaviit ineriartornerat

Aningaasanik nalililnnik tuniniaavinni ineriartorneq – nutaarsiassat pitsaasut pitsaanngitsutut nutaarsiassaagaangata

Ameriikkami kisitsisit pingaarnerit pitsaalluinnartut aamma Federat Reserve-miit (Aningaaserivissuarmiit) nalunaarut aktianik ajornartorsiornermik pilersitsivoq, tamanna pivoq kvartalip aallartinnerani pitsaasumik qaffariarneq julip naajartornerani aamma augustip aallartinnerani taamalu septemberimi ajorseriartoqarmat. Taamaalilluni nunarsuaq tamaat eqqarsaatigalugu MSCI-aktiaindeks 2,4%-imik kvartalimi appariarmat. Ukioq tamaat isigalugu nunarsuaq tamaat isigalugu indeks 11,6%-imik sumiiffikkaatumik aningaasat eqqarsaatigalugit qaffasissuseqarpoq.

Tamatuma nalerpiaani obligationit erniaat naatsoq qaffariarpoq tamatumani naatsorsuutigineqarluni aningaasanut politikkip sukangasuumik qaffasissusilimmik sivisussusilimmillu inissisimassasoq. Pingaarnerusorli tassaasimavoq obligationit erniaat akunnattumik takissusilik aamma takisooq qaffariarmat pingaartumik USA-mi tupaallaatiginartumik aningaasaqarnikkut nukittuumik pitsaasumillu inissisimanerata kingunerisaanik. Europami erniat qaffariarnerat annikinneruvoq, taamaakkaluartorli ukiut 10-15-ini ingerlasimaneranni qaffasinnerpaamik inissisimasimalluni.

SISA-p aningasaliiffigisaani pissarsiat ineriartornerat

SISA Annertusiartortitsineq 2023

SISA Annertusiartortitsineq

SISA-p Danske Bank Asset Management-imi Annertusiartortitsinermiititai 2023-imi kvartal-it pingajuata naajartornerani pitsaanngitsumik pissarsiaqarfiupput tassa -1,30%-iummat. Pigisanik nalilinnit aktianiititaqarneq 64,3%-iuvoq kvartalip naanerani, 35,7% obligationiniillutik aningaasaannaallutillu.

SISA Aalaakkaasoq 2023

SISA Aalaakkaasoq

SISA-p Danske Bank Asset Management-imi Aalaakkaasuniititai 2023-imi kvartal-it pingajuata naanerani pitsaanngitsumik pissarsiaqarfiupput tassa -1,36%-iummat. Pigisanik nalilinnit aktianiititaqarneq 22,8%-iuvoq kvartalip naanerani, 77,3% obligationiniillutik aningaasaannaallutillu.

Aningaasaliissuteqarnitsinnut pilersaarut aamma tunngaviusumik aallaaviit taamalu ileqqorissaarnissamut malitassat immikkoortumik Aningaasaliissuteqarnerit –ni allaaserineqarput.

 

Qaammatit tamaasa kurs-it / aningaasat nalingi imaluunniit pigisat nalillit nalingisa ineriartornerat malinnaaffigisarpavut taamalu aningaasaliissuteqarnermi ataatsimut pissarsiat takussutissiarineqartarlutik uani Iluanaarut

Niuerfinni pissutsit pillugit oqaaseqaatit tamakkiisut – kvartalit 4-ni 2020-imi taamaallaat qallunaatuujusoq - takusinnavatit uani SAQQUMMERSITAT/Niuffaffinni tunngasunik oqaaseqaatit