Niuffaffinni tunngasunik oqaaseqaatit Q4-2021

Niuffaffinni tunngasunik oqaaseqaatit Q4-2021 16. januaarip 2022

Illisimaviuk?

Kvartalit tamaasa aningaasaliissutinik isumaginnittorisarput Danske Bank Asset Management peqatigalugu niuerfinni pissutsit pillugit oqaaseqaatit saqqummersittarpavut. Tassani allaaserisarpavut kvartalit siuliani erniortitassanik aningaasaliissuteqarnitsinni pissutsit suut sunniuteqartitsisarnersut – taamalu qanoq kvartalimi tulliuttumi ilimasuuteqarnersugut.

2021imi kvartalit 4-ni niuerfinni pissutsit pillugit oqaaseqaatit ataatsimut isigalugu takussutissat

Nunarsuarmi tamarmi aningaasaqarneq kvartalit 4-maat 2021: 2022-imi Nunarsuarmi tamarmi piffissaq ungasinnerusoq isigalugu aningaasaqarneq annertusiartortussatut periarfissaqartoq aamma aktianit pissarsiassat ajunngitsut, taamaattorli erniat qaffakkiartornissaat takussutissat tarmarmik ilimasaarisut.

Asaanerani qaffakkiartornerup unikaallannerata kingorna ameriikkami aningaasaqarnermut tunngasumik suliniarneq aallartippoq. Tamatuma kinguneraa malunnarluartumik aningaasaqarnikkut qaffariarneq kvartalit 3-juanni 2-3%-imiit kvartalit 4-maanni 6% angummagu. Assersuunneqassaarlu aningaasaqarnerup piffissaq sivisunerusoq isigalugu qaffakkiartornissamut periarfissat 2% ataasimalaarsimammagu. Siuariarneq tunngaveqarpoq ingerlatsiviit pitarlugit siuariartortoqarneranik, pingaartumillu malunnarluni suliffeqarneq eqqarsaatigalugu, tassami suliffissaaleqineq annertuumik appariarfiummat.

Tamatuma ilutigisaanik nalikilliartornerit unammillernartui sukkatsipput / qaffikkiartulerput,tassami siullermik atortussat akii qaffakkiartulerput kingornalu ajornartorsiutit akimmiffiusartut atuisunut akiusut qaffakkiartorneri sukkatseriartippaat, taakkualu kinguneraat ukiumoortumik akit qaffakkiartortarnerat nalinginnaasoq qaffariartinneqarnerat ukiunni 30-ini kingullerni takusimanngisarput.

Covid-ip allannguutaasa nutaat aningaasaqarnerup kvartalip ajunngitsumik ingerlanera saqqumilaartinngitsoorpaa. Ineriartorneq pitsaasumik pivoq, aasaq annertuumik qaffakkiartorsimanermiit appasinnerugaluartoq, USA-misulli akit qaffakkiartornerat tupaallannarput qaffasimmata. Tamakkua tamaasa isigalugit imatut malunnaateqartigaat Europami qitiusumik aningaaserivissuup, ECB-iip, nappaammik tuniluunnissaarsuarmut atasumik obligationinik pisiortornerup unikaallattariaqarneranik pisariaqartitsisoqartoq. Taamaalillunilu ECB 2022-ip ingerlanerani pisiortorneq unikaallartissimavaa, kisianni killup tungaani Federal Reserve-p ECB kalerrisaarpaa pisiortornertik ingerlatiinnarniarlugu, tamannalu ingerlassasoq erniat pingaarsaasa siullermeersumik qaffannissaat sioqqutilaarlugu. Taamatut ECB-ip pisoqarnissaa ukiuni aggersuni naatsorsuutiginngilaa.

USA-mit aamma Kina-mit siuttuuffigineqartumik nunarsuarmi tamarmi siuariartorneq aasaanerani appasissumiit qaffasissumut nunaarsuarmi aktiat pigineqartut novemberip qiteqqunnerani inissipput. Novemberip naajartornerani Omikron-ip nutaarsiassatigut saqqummerneraniit nunarsuarmi tamarmi aktiat nalingi malunnaateqarluartumik appariarput. Taamaattorli sukkasuumik qaffaqqipput USA-imi qaffariarnerit aallartillutik. Nunarsuarmi aktiaatit nalingi kvartalip ingerlanera ataatsimut isigalugu 7%-imik qaffariarput.

2022-imut ataatsimut isigalugu naatsorsuuteqarpugut piffissaq sivisooq isigalugu periarfissagissaartoq qaffakkiartornissamut USA-mi taamatullu Europa-mi aamma Kina-mi. Tunngaviusut tassaapput 2020-imi unikaallannermiit nalinginnaasumut inissikkiartugaarneq, aningaasaqarnermut politikkip oqilisaassinermik tunngaveqartumik ingerlanera (aamma aningaasaqarnikkut politikkip nunat Euro-mik atuisut eqqarsaatigalugit) aamma sukangasuujunngitsumik Kina-mi politikkeqarnermik tunngaveqartumik. Taamatulli ajunngitsup tungaanut ingerlanermik oqariartuuteqarnermi piffissaq sivikitsoq eqqarsaatigalugu Omikron-ip akornusersimaaqqavaa.Ameriikkami ineriartorneq pillugu Federal Reserve-p missingersuusiatik 2022-imut tunngasumik septemberi 3,8%-imiit decemberimi 4%-imut qaffappaat, tamatumani Omikron USA-mi atuutilereersoq taamatut pisoqarpoq. Uagut assingusumik naatsorsuuteqarpugut 2022-imi ineriartorneq 3%-i ataatilaarlugu inissisimassasoq missingersorparput, tamatumani tunngaviulluni pingaartumik kvartalit siulliat appasimmat. Taakkua – allallu – utoqqatsissutigaat nalornineq suli annertuvallaartoq pitsaasumik nalunaaruteqassalluni Omikron-ip aningaasaqarnermut sunniutissai eqqarsaatigalugit.

Ineriartorneq eqqarsaatigalugu uagut oqariartuutigisarput tasaavoq USA aamma Europa 2022-ip aallartinnerani sap.ak. siulliit eqqarsaatigalugit ajornakusoorfiusumik inissisimassasoq. Tuniluunnerli aqunneqarsinnasutut inissisimalerpat, booster-imik kapuinerit ingerlalerpata, aammalu upernaap ukioq taarsersimalerpagu qaffakkiartorneq atuutileqqissasoq ilimagaarput. Nalorninartut piffissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu taareerlugit oqariartuutitta pingaarnerit aappaattut taasassarput tassaavoq 2022 ataatsimut isigalugu ukiuussasoq, nunarsuaq tamaat isigalugu, aningaasaqarnikkut nukittooq.

Taamaattorli naqissuseqqissavarput ineriartorneq appasissoq tassaassammat ikaarsaariarnermiiginnassasoq aamma aasap tungaanut ineriartornermik pitsaasumik qaffasissumik taarserneqartussaq. Aamma pingaartumik USA eqqarsaatigalugu nalinginnaajartornermut ikaarsaarnermut aalloriarneq siulleq pisussaagaluartoq, aningaasaqarnermut politikki ikiorseerpalaartumik ingerlanneqassaaq aammalu aktianik niuerfinnut ulorianartorsiortitsisuussanngitsoq. Taamaattumik naatsorsuutigaarput aktianit pissarsiat ajunngikannersumik aasap tungaanut inissisimanissaat taavalu ukioq 2022 tamaat isigalugu ajunngitsumik pissarsiviussasoq naatsorsuutigaarput.

Naatsorsuutigineqartunut ilimasuutinut pitsaasunut akornusiisinnaasoq tassaaneruvoq ameriikkarmiut aktiaasa akisutinneqarnerujussui. Imatut nalilerparput, ameriikkarmiut aktiaat massakkut 10%-imik qaffasippallaamik akeqartinneqartut. Tamannalu pissarsiassaagaluanik apparsaataassaaq. Kisianni aamma 2021 takutitsivoq silittumik aningaasanik pissarsiniartarfiit eqqarsaatigalugit suli pissarsinarnerussasut, pingaartumik aningaasarsiorneq qaffakkiartorfiusoq eqqarsaatigigaanni akisuumik akeqartitsineq immini ajornartorsiutaanngilaq – aktiammi naatsumik oqaatigalugu suli akisunerulersinnaapput.

USA-mut sanilliulluta allatut suli nalilerparput, tassa europamiut aktiaat appasippallaalaamik akilersinneqartartut. Naliliinitta katiterneqarnerat akigitinneqartartut annertussusilerneqartarnerat eqqarsaatigalugu annertusiartortitsineq, akit appariartornerat aamma aningaasaqarnermut politikkip ilimagisanik nalilersuiffigineri isummertitsipput naatsorsuutigisassatut pissarsiassat ameriikkamiut aktiaanut tunngatillugu 2022-imi ataatsimut isigalugu 5%-ip missaaniissasut aamma europamiut aktiaat 5% qulaasimassagaat.

Aningaasanik niuerfinni pingaarutillit annerpaat tassaapput aktiat. 2021-imi aktiat pakatsiffiunerpaasimappata niuerfinni nutaani aktiat appasipput upernaamut sanilliullugu. Uagulli naliliinerput malillugu suli akigititat 5%-ip missaani qaffasippallaatsiarput. Nunarsuaq tamaat isigalugu pingaartumillu Kina-mi missingersuutit eqqussagutsigit, taava aktiat niuerfinni nutaani appasissumik kisianni ajunngitsumik 5%-ip missaani pissarsiviusinnaassapput.

Pingaartumik novemberimi erniat apparneri eqqarsaatigalugit, taava tyskit erniaat pilerinaateqartitsinngillat. Aningaasaqarnikkut politikkimik USA-mi naatsorsuutiginninnitta nutaamik annertuumik nalileqqinnera ilanngullugu massakkut imatut isummeqqavugut, erniat takisuunik taaneqartartut aamma tysklandimi aamma USA-mi naalagaaffiit erniarititaat akunnattutut taaneqartartut qaammatini tulliuttuni 12-ini qaffassasut. Immikkullu naatsorsuutigaarput ameriikkarmiut naalagaaffimmi erniarititaat ukiuni-qulini erniatut taaneqartartoq qaffarialaassasoq 2% ataatilaannguarlugu maannakkut 1,6%-ip missaaniittoq, tyskilli erniaat qaffarialaassasoq 0%-ip missaanut, maannakkut -0,15%-ip miissaaniittoq. USA-mi Federal Reserve-miit pingaartumik ernianik qaaffaanerit piffissaq qaninneq isigalugu misinnartumik qummut nikeriassaaq.

SISA-p aningasaliiffigisaani pissarsiat ineriartornerat

SISA Annertusiartortitsineq 2021

Kilde: Danske Bank Asset Management

SISA Annertusiartortitsineq

SISA-p Annertusiartortitsinermik aningaasaliissuteqarnerani Danske Bank Asset Management-imit isumagineqartortaa 2021-imi kvartalit sisamaanni ajunngitsumik pissarsiffiuvoq tassa 5,82%-imik pissarsiffiugami. Taamaalilluni 2021-imi ataatsimut isigalugu pissarsissutaasoq 16,93%-imik annertussuseqarpoq. Ukiup naanerani pigisat nalillit tassani inissisimasut aktiat 67%-iupput, 33%-illu missaat obligationini inissisimallutik taakkulu avataanniittut aningaasaannaat killeqartumik amerlassuseqarput.

SISA Aalaakkaasoq 2021

Kilde: Danske Bank Asset Management

SISA Aalaakkaasoq

SISA-p Aalaakkaasuni aningaasaliissuteqarnerani Danske Bank Asset Management-imit isumagineqartortaa 2021-imi kvartalit sisamaanni ajunngitsumik pissarsiffiuvoq tassa 2,92%-imik pissarsiffiugami. Taamaalilluni 2021-imi ataatsimut isigalugu pissarsissutaasoq 6,38%-imik annertussuseqarpoq. Kvartalip naanerani pigisat nalillit tassani inissisimasut aktiartai 32,5%-iupput, 67,5%-illu missaat obligationini inissisimallutik taakkulu avataanniittut aningaasaannaat killeqartumik amerlassuseqarput.

 

Aningaasaliissuteqarnitsinnut pilersaarut aamma tunngaviusumik aallaaviit taamalu ileqqorissaarnissamut malitassat immikkoortumik Aningaasaliissuteqarnerit –ni allaaserineqarput.

 

Qaammatit tamaasa kurs-it / aningaasat nalingi imaluunniit pigisat nalillit nalingisa ineriartornerat malinnaaffigisarpavut taamalu aningaasaliissuteqarnermi ataatsimut pissarsiat takussutissiarineqartarlutik uani Iluanaarut

 

Niuerfinni pissutsit pillugit oqaaseqaatit tamakkiisut – kvartalit 4-ni 2020-imi taamaallaat qallunaatuujusoq - takusinnavatit uani SAQQUMMERSITAT/Niuffaffinni tunngasunik oqaaseqaatit

Siunnersuineq ilitsersuinerlu

Nangaassuteqarnak uagutsinnut attaveqarsinnaavutit.

Telefonigut ullut tamaasa ammasarput piffissami 10 - 14 (UTC-3), kiisalu uagutsinnut mailimik nassiussinissannut aammattaaq periarfissaqarputit.

Mailit paasissutissanik inummut tunngasunik mianerisassaasunik imaqarpat, taava qinnuigissavatsigit una atoqqullugu attaveqarnermi immersugassaq.