Illisimaviuk?

Kvartalit tamaasa aningaasaliissutinik isumaginnittorisarput Danske Bank Asset Management peqatigalugu niuerfinni pissutsit pillugit oqaaseqaatit saqqummersittarpavut. Tassani allaaserisarpavut kvartalit siuliani erniortitassanik aningaasaliissuteqarnitsinni pissutsit suut sunniuteqartitsisarnersut – taamalu qanoq kvartalimi tulliuttumi ilimasuuteqarnersugut.

2023imi kvartalit 4-ni niuerfinni pissutsit pillugit oqaaseqaatit ataatsimut isigalugu takussutissat

Kigaatsumik ’mittoqareernerata’ kingornatigut susoqassava?

Aningaasat pisissutaasinnaanerisa nalikilliartornerat annertuumik unikaallappoq aamma qitiusumik aningaaserivissuit aningaasaqarnermut politikkimik sukaterinertik unitsippaat. Kigaatsumik mikkiartornerup angunissaa qanittuararsuanngorpoq, kisianni aningaasanik niuerfiit nuannaarutissat sioqqullugit aallartereerput. Taamaattumik maannakkut apeqqutaalerpoq – kigaatsumik ‘mittoqareernerata’ kingornatigut susoqassava? Tamatuma assinga utaqqimaarparput, naak suli kigaannerussagaluartoq. Ernianik appartitsineq aamma aktiat nalimikkut qaffannerat.

Ukiup ingerlasup kvartaliani kingullermi Amerikami aningaasaqarnerup tamarmiusup qanoq ingerlaneranik kusanartumik takutitsivoq. Ukioq 2023 aallartimmat aningaasarsiornikkut unittoornissamut aarlerissuteqarneq nalinginnaanngitsumik qaffasippoq. Tamannali novembarimi killormut saappoq aamma ukioq naajartorpoq annertuumik ilisimasuutigineqarluni 2024-mut kigaatsumik ‘mittoqarnissaa’.   

Europami qitiusumik aningaaserivissuarmit oqallisigineqarsimanngilaq erniat appartinneqarnissaat Amerikami qitiusumik aningaaserivissuarmit akerlianik isumaqartoqaraluartoq. Naak tupaallaatigineqartumik aningaasat pisissutaasinnaanerisa nalikilliartornerat ajunngitsumik annertuumillu ilimagineqartumit pilertornerusumik unikkiartoraluarpoq, kisianni Europami qitiusumik aningaaserivissuarmi suli aarleqqutigineqarpoq suliffeqarnerup sukangasuumik inissisimanera aamma akissarsiat annertuumik qaffakkiartornerat.

Kinami annertusiartortitsineq 2023-p naanerani aalaakkaasumik inissikkunarpoq piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu siunniussanit appasinnerulaartumi, kiisalu 2023 tamakkerlugu isigigaanni Kina 5 %-t missaannik annertusititsivoq. Tamanna piffissami ungasinnerusumik aningaasaqarnerup ilimanassusiatut ippoq.  

Ilimagaarput ukiut amerlasuut pitsaasumik annertusiartortitsinerup ingerlanissaa. Kvartalit sisamaat anguleratsigu tunngavilersuutigaarput USA-mi tupaallannartumik aasap naajartulernerani sakkortuumik inissisimaneq, kiisalu ukiap aallartinnerani  annertusiartortitsineq apparialaassasoq 2024-mut iseriartornitta nalaani, aamma aningaasat pisissutaasinnaanerisa nalikilliartornerisa suli unikaallannerunissaat. Ilimagisat tamakku anguneqangajalluinnarput. Taamaattumik maannakkut ilimagaarput piffissap ingerlanerani 2025-p naanissaata tungaanut ernianik arfinileriarluni – arfineq marloriarluni appartinneqarnissaat, tamatumani erniat tunngaviusut 2025-p naalernerani 3,5 %-imut 3,75 %-imut apparnissaat maannakkut takkua tassaallutik 5,25 – 5,50 %. Ilimagaarput USA-mi aappaagu 1,5 %-p eqqaani annertusiartortoqarnissaa, tamatumalu malitsigissagaa 2025-mi 2 % ataatilaarlugu annertusiartortitsineq, tamannalu piffissaq ungasinnerusoq aningaasaqarnerup ilimanassusianut qanippoq. Tamanna isumaqatigiilluni ilimagisanik qaffasinnerungaatsiarpoq tamatumanilu erseqqissaatigineqarpoq, uagut taamaallaat naatsorsuutigigatsigu suliffissaaleqinerup annikitsumik qaffannissaanik 2025-p naanerani 4 %-p missaanut maannakkut 3,7 %-imi inissisimaffimminit. Soorunami aningaasaqarnermi kigaatsumik nunninneq suli qulakkeerneqanngilaq. 2024-mi arlallit ajutoorsinnaapput, præsidentimik qinersinissaq pissutigalugu politikikkut uiverneq, imaluunniit aningaasat pisissutaasinnaanerisa nalikilliartornerat ingerlaqqilersinnaavoq nioqqutissat suliarineqanngitsut akiisa qaffannerisigut. Kisianni nalilersueqqissaarnerput attatiinnarparput tassani Amerikap aningaasaqarnera oqimaaqatigiissitsinerit nalinginnaasut pissutigalugit ajornartuussaanngitsoq, aningaasarsiornermik ajornartoornermik kinguneqartumik ingammik aningaasaqarnermi politikkimik sukaterinikkut. Tamatumunnga ilutigitillugu takusinnaavarput annikinnerusumik aarlerinaateqartoq, atuisartunut akigitinneqartut nalingisa qaffakkiartornerat malunnaatilimmik uninngaannassanngitsoq Amerikami qitiusumik aningaaserivissuup anguniagaanit annertunerusumik, maannakkut aningaasaqarnerup 2024-mi sallaatsumik ‘minnissaa’ ilimagineqarmat, ingammik suliffeqarnerup sukaterneqarnera annikillimmat, tamatumalu kingunerani akissarsiat naleerukkiartornerat apparluni.  Kiisalu Amerikami qitiusumik aningaaserivissuup tamatuma qaavatigut kvartalini aggersuni erniat annikitsumik appartippagu aningaasat naleerukkiartornerisa appasinneranik pissuteqartumik, taava aningaasarliornissamut aarlerinaatillit suli annikilliartussapput. Taamaattumik maannakkut tulliuttut erseqqissarpagut – USA 2024-p ingerlanerani aningaasarliornani anigorpagu taava ilimanarnerulissaaq, maannakkut siumukarnerup ukiut qulikkaat ingerlavigisatsinni affaata tullianut ingerlaannarnissaa.

Aningaasanik euroqarfinni annertusiartortitsineq ingerlavoq aamma Europami qitiusumik aningaaserivissuup suliffeqarnerup qanoq ingerlanera nakkutigaat. Aningaasanik euroqarfimmi aningaasarsiornerup annertusiartornera 2023-mi kvartalit pingajuanni, 2022-mi kvartalit aappaannit 1 %-p missaanik annertuneruvoq. Piffissami tassani tassani pineqartumi sulisoqarneq 1,6 %-p missaanik qaffariarpoq akerlianik suliffissaaleqisut procentiat appariartorusaarpoq sulilu oqaluttuarisaanermi appasissutsimini inissisimalluni 2023-p naanerani 6,5 %-p eqqaaniilluni, akissarsiat qaffakkiartornerat suli qaffasilluni. Tamannalu Europami qitiusumik aningaaserivissuup unamminartoqartitaanit qaffasinnerpaajuvoq.  

Taamaalilluta nalilerparput piffissap sivisuup ingerlanerani aningaasaqarneq annertusiartussasoq nalinginnaasumit appasinnerusumik, tamatumalu kingunerisaanik suliffeqarneq oqimaaqatigiinnerulissaaq. Tamanna tunngavigalugu aammattaaq suli ilimagaarput aningaasat pisissutaasinnaanerisa nalikilliartornerat nalinginnaasunngoriartornissaa, naak kigaannerusumik ingerlagaluartumik, tassani 2025-p naanerani 2 % angujartussallugu. Tamanna eqqorutsigu Europami qitiusumik aningaaserivissuup ernianik appariartortitsineq 2024-mi kvartalit aappaanni aallartissavaa kiisalu 2025-p naanerani erniat 2 %-imit 2,5 %-imut apparsimassapput. Taamaattorli Europami qitiusumik aningaaserivissuaq isumaqatigaarput, tassani suliffeqarneq suli inissisimalluarmat tamannalu aarlerinaateqarsinnaavoq aningaasaqarnermut sunniuteqarnissaa, akissarsiatigut qaffakkiartortitsineq unikaallanngippat. Tamanna Europami qitiusumik aningaasaateqarfiup pisariaqartinngilaa, taamaattumik suliffeqarnerup sakkortuumik inissisimanera apeqqutaalluinnarpoq Europamik qitiusumik aningaasaateqarfimmut (aamma uagutsinnut) 2024-mi qaammatit siulliit ingerlanerini.

Uagut suli ilimagaarput Kinami inissianik niuernermi annertoorujussuarmik allanngortitsineq naammaginartumik qaangerneqarumaartoq. Aappaatigut oqartussaasut aningaasaqarnermi politikki sakkukillissavaat naammattumik, taamaaliornikkut ukiuni tulliuttuni marlussunni  ilimagisatut annertusiartortitsinerup inissinnissaanut, tassa imaappoq 4-5 %-imut. Illuatungaatigut qitiutissavaat annertuallaamik qasukkartitsinnginnissartik kiisalu tamatumunnga ilutigitillugu aningaasarsiornermi periutsinik aaqqissuussinertik ingerlatiinnarlugu, tamanna 2015-miilli ingerlanneqarsimavoq.

SISA-p aningasaliiffigisaani pissarsiat ineriartornerat

SISA Annertusiartortitsineq 2023

Kilde: Danske Bank Asset Management

SISA Annertusiartortitsineq

SISA Annertusiartortitsinerup ilaa Danske Bank Asset Managementimit ingerlanneqartoq 2023-mi kvartalit sisamaanni ajunngitsumik erniaqartitsiffiuvoq 6,82 %-imik. Aktiat agguataarnerat pingaarneq kvartalip naanerani 66,2 %-imik annertussuseqarpoq, 33,8 %-t missaat tassaallutik obligationinut aningaasaliissutigineqartut taakkua saniatigut aningaasanik tigoriaannarnik peqarpoq.

SISA Aalaakkaasoq 2023

Kilde: Danske Bank Asset Management

SISA Aalaakkaasoq

SISA Aalaakkaasup ilaa Danske Bank Asset Managementimit ingerlanneqartoq 2023-mi kvartalit sisamaanni ajunngitsumik erniaqartitsiffiuvoq 6,03 %-imik. Aktiat agguataarnerat pingaarneq kvartalip naanerani 24,1 %-imik annertussuseqarpoq, 75,9 %-t tassaallutik obligationinut aningaasaliissutigineqartut aamma aningaasanik tigoriaannarnik peqarpoq.

Aningaasaliissuteqarnitsinnut pilersaarut aamma tunngaviusumik aallaaviit taamalu ileqqorissaarnissamut malitassat immikkoortumik Aningaasaliissuteqarnerit –ni allaaserineqarput.

 

Qaammatit tamaasa kurs-it / aningaasat nalingi imaluunniit pigisat nalillit nalingisa ineriartornerat malinnaaffigisarpavut taamalu aningaasaliissuteqarnermi ataatsimut pissarsiat takussutissiarineqartarlutik uani Iluanaarut

Niuerfinni pissutsit pillugit oqaaseqaatit tamakkiisut – kvartalit 4-ni 2020-imi taamaallaat qallunaatuujusoq - takusinnavatit uani SAQQUMMERSITAT/Niuffaffinni tunngasunik oqaaseqaatit